Astrosanasto

Photograph copyright © Eric Francis. All rights reserved. Julkaistu oikeuden omistajan luvalla.
Kuva: Eric Francis. Planet Waves Picture Galleries

Apheli
Aurinkoa kiertävän kappaleen radan se piste, joka on kauimpana Auringosta.

Astronominen yksikkö
(eli tähtitieteellinen yksikkö, lyhennys AU). Pituusyksikkö, jota käytetään aurinkokunnan etäisyyksiä ilmoitettaessa. Maan keskietäisyys Auringosta on yksi astronominen yksikkö. Sen suuruus on noin 149,6 milj. km. Tämä on samalla Maan radan isoakselin puolikas.

AU
Astronomical Unit eli Astronominen Yksikkö tarkoittaa Auringon ja Maan välimatkaa (149 597 870 km).

Auringonpimennys
Kun Kuu menee Auringon ja Maan väliin ja peittää Auringon tapahtuu auringonpimennys. Se voi olla täydellinen, osittainen tai rengasmainen. Rengasmaisessa pimennyksessä Kuu on kauempana Maasta, jolloin se ei pysty peittämään kokonaan Aurinkoa, vaan Auringon reuna näkyy rengasmaisena Kuun takaa. Pimennyksiä tapahtuu noin puolen vuoden välein. Täydellisen auringonpimennyksen voi nähdä jossakin päin maailmaa kapealla vyöhykkeellä vuoden tai parin välein. Rengasmainen pimennys on myös nähtävissä ainoastaan kapealla vyöhykkeellä.

Cubewano
Kuiperin vyöhykkeen objekti, jonka keskietäisyys Auringosta on Neptunuksen radan ulkopuolella (enemmän kuin 30.1 AU) ja vähemmän kuin 50 AU. Cubewanojen radat ovat pyöreämpiä ja pidempiä kuin ns. Plutinojen.

Eksentrisyys
Litistyneisyyden ja epäkeskisyyden mittana käytetään eksentrisyyttä. Ympyrän eksentrisyys on nolla, ellipsillä se vaihtelee nollan ja yhden välillä. Mitä suurempi eksentrisyys ellipsillä on, sitä soikeampi se on.

Ellipsi
Ellipsi on niiden pisteiden ura, joiden etäisyyksien summa kahdesta kiinteästä pisteestä on vakio. Pisteitä sanotaan polttopisteiksi. Ellipsin muodon ilmoittaa eksentrisyys. Planeettojen ja muiden Aurinkoa kiertävien kappaleiden radat ovat ellipsejä, joiden toisessa polttopisteessä on Aurinko.

Inklinaatio
Ratatason ja jonkin vertailutason, yleensä ekliptikan, välinen kulma. Maan ratataso toimii perustasona Aurinkoa kiertäville kappaleille. Ekliptika on maapallon ratataso.

Isoakseli
Ellipsin suurinta halkaisijaa sanotaan isoakseliksi.

Isoakselin puolikas
Planeetan radan isoakselin puolikasta nimitetään usein "keskietäisyydeksi", sillä se on periheli- ja aphelietäisyyden keskiarvon suuruinen.

KBO
(Kuiper Belt Object) Kuiperin vyöhykkeen objekti eli kuiperoidi. 1992 QB1 oli ensimmäinen Kuiperin vyöhykkeeltä löydetty planeetta, jonka mukaan koko "cubewanojen" alaryhmä on saanut nimensä.

Kentauri
Kentaurit ovat pikkuplaneettoja, joiden kiertoradat ovat voimakkaasti ellipsin muotoisia ja tyypillisesti leikkaavat ulompien planeettojen (Saturnuksen, Uranuksen, Neptunuksen) ratoja. Niiden periheli (= radan Aurinkoa lähinnä oleva piste) on Jupiterin radan ulkopuolella ja keskietäisyys Auringosta Neptunuksen radan sisäpuolella.

Keskietäisyys
Keskietäisyys on ellipsin isoakselin puolikas. Planeetan radan isoakselin puolikasta nimitetään usein keskietäisyydeksi, sillä se on periheli- ja aphelietäisyyden keskiarvon suuruinen.

Kesäpäivänseisaus
Kesäpäivänseisaus on kesäkuun 20.-22. päivä. Se on hetki, jolloin Aurinko on pohjoisimmillaan. Silloin Aurinko on pisimmillään horisontin yläpuolella pohjoisella pallonpuoliskolla.

Kevätpäiväntasaus
Kevätpäiväntasauksen hetki ajoittuu maaliskuun 19.-21. päivän välille. Tällöin Aurinko siirtyy taivaanpallon eteläiseltä puoliskolta pohjoiselle. Yö ja päivä on kaikkialla maapallolla tällöin suunnilleen yhtä pitkä.

Komeetta
Komeetan ydin on pieni lumesta, jäästä ja pölystä koostuva kappale. Ne kiertävät Aurinkoa pitkin ellipsiratoja, jotka voivat ulottua kauas planeettakunnan ulkopuolelle. Auringon lähellä niille voi kehittyä miljoonien kilometrien pituinen pyrstö ytimestä höyrystyvästä aineesta. Pyrstö osoittaa aina Auringosta poispäin.

Kuiperin vyöhyke
Kuiperin vyöhyke alkaa Neptunuksen kiertoradan tienoilta noin 30 AU:n etäisyydellä ja ulottuu noin 50 AU:n päähän Auringosta.

Kuunpimennys
Kun Kuu joutuu Maan varjoon, tapahtuu kuunpimennys. Maa on tällöin Auringon ja Kuun välissä ja on täydenkuun vaihe. Kuunpimennyksiä tapahtuu noin puolen vuoden välein.

Kvasi-kentauri
Kvasi-kentaurit, astrologi Juan Revillan käyttöön ottama epävirallinen nimitys, on laajennos kentaurien määritykseen. Niiden keskietäisyys Auringosta on Neptunuksen radan ulkopuolella mutta jää Pluton radan sisäpuolelle, ja niiden perihelietäisyys on lähellä Uranusta.

Kääpiöplaneetta
Taivaankappale, joka (a) kiertää Aurinkoa, (b) jolla on riittävän suuri massa, jotta sen itseensä kohdistama painovoima voi muotoilla kappaleen hydrostaattisessa tasapainossa olevaan pallomaiseen muotoon, mutta (c) joka ei ole puhdistanut ratansa lähiympäristöä muista kappaleista, ja (d) joka ei ole kuu.

Magnitudi
Tähden tai muun tähtitieteellisen kohteen kirkkaus ja sen yksikkö. Magnitudiluokituksessa pienimmät arvot tarkoittavat suurinta kirkkautta.

Merkuriuksen kaiku
= Merkuriuksen varjovaihe. Merkuriuksen kaiku on astrologi Eric Francisin lanseeraama varjovaihetta paremmin kuvaava käsite.

Merkuriuksen varjovaihe
Liittyy peräytyvään Merkuriukseen. Merkurius on varjovaiheessa aina silloin, kun se ylittää eteenpäin kulkien samoja asteita, jotka se kulkee peräytyessäänkin, ts. molemmin puolin perääntymisjaksoa.

Observatorio
Laitos, jossa harjoitetaan tähtitieteen tutkimusta. Myös rakennus, josta tehdään tähtitieteellisiä havaintoja, tähtitorni.

Okkultaatio
Okkultaatiolla eli tähdenpeitolla tarkoitetaan tähden (tai planeetan) peittymistä Kuun tai aurinkokunnan muun kappaleen, esim. planeetan taakse.

Oortin pilvi
Pilvi on pitkäjaksoisten komeettojen lähde. Ne saapuvat aurinkokuntaan satunnaisista suunnista, joka vihjaa Oortin pilven pallomaiseen luonteeseen. Sen olemassaolosta ei ole toistaiseksi tehty suoria havaintoja, vaan pilven olemassaolo on päätelty komeettojen ratoja tarkkailemalla. Oortin pilven ulkoraja on noin 100 000 AU:n kohdalla.

Periheli
Aurinkoa kiertävän kappaleen radalla sen Aurinkoa lähinnä oleva piste.

Pikkuplaneetta
Aurinkoa kiertävällä radalla oleva planeettaa pienempi kappale, jonka muoto oman gravitaationsa vaikutuksesta on muotoutunut lähes palloksi. Rataan ja sen kiertoaikaan voi vaikuttaa jonkin planeetan kiertoaika, ts. kiertoaika on synkroninen jonkun planeetan kiertoajan kanssa. Tällaisista kappaleista toistaiseksi suurin löydetty on Pluto. Pluton kiertoaika on synkronoitunut Neptunuksen kanssa suhteessa 2:3.

Pimennys
Pimennys on tapahtuma, jossa taivaankappale (yleensä planeetan kuu) joutuu toisen (yleensä planeetan) varjoon. Puhutaan myös auringonpimennyksestä, mutta tällöin tapahtuu oikeastaan peittyminen (Kuu peittää Auringon).

Planeetta
Taivaankappale, joka (a) kiertää Aurinkoa, (b) jolla on riittävän suuri massa, jotta sen itseensä kohdistama painovoima voi muotoilla kappaleen hydrostaattisessa tasapainossa olevaan pallomaiseen muotoon ja (c) joka on puhdistanut ratansa lähiympäristön muista kappaleista.

Plutino
Plutinoilla on suhteellisen eksentriset Pluton rataa muistuttavat radat ja vakaa 2:3 resonanssi Neptunuksen kanssa (ts. ne kiertävät Auringon kaksi kertaa siinä ajassa missä Neptunus kiertää sen kolme kertaa). Niiden keskietäisyys Auringosta on 39-40 AU.

Resonanssi
Tilanne, missä kahden objektin kiertoaikojen suhde voidaan ilmaista kahden pienen kokonaisluvun suhteena (esim. 2:3 resonanssi Neptunuksen kanssa tarkoittaa, että ko. objekti kiertää Auringon kaksi kertaa siinä ajassa missä Neptunus kiertää sen kolme kertaa).

Scattered Disk Object
TNO, jonka rata on voimakkaasti eksentrinen ja keskietäisyys Auringosta yli 50 AU.

SDO
Scattered Disk Object

Superkuu
Nimitystä voidaan käyttää Kuusta silloin, kun se on mahdollisimman lähellä maata uuden- tai täydenkuun aikaan (vielä vahvempi Superkuu on Auringon- tai Kuunpimennys, joka osuu Kuun ollessa mahdollisimman lähellä maata). Käsitettä on lanseerannut erityisesti astrologi Richard Nolle.

Syyspäiväntasaus
Syyspäiväntasaus on syyskuun 22.-23. päivä. Se on hetki, jolloin Aurinko siirtyy taivaanpallon pohjoiselta puoliskolta eteläiselle. Tällöin yö ja päivä ovat joka puolella maapalloa suunnilleen yhtä pitkiä.

Talvipäivänseisaus
Talvipäivänseisaus on joulukuun 21.-22. päivä. Se tarkoittaa hetkeä, jolloin Aurinko on eteläisimmillään. Talvipäivänseisauksen aikaan Aurinko on lyhimmän aikaa horisontin yläpuolella pohjoisella pallonpuoliskolla.

TNO
Transneptuninen objekti

Transneptuninen objekti
KBO:t ja SDO:t (ei komeetat)

Tähtitieteellinen yksikkö
AU = Astronominen yksikkö, jonka pituus on sama kuin Maan keskietäisyys Auringosta.